2012/08/02

♣ 'Cause I don't know who I am.

Vielä vuosi sitten shoppailu oli yllättävän helppoa. Menin kauppaan, kiinnyin johonkin tuotteeseen ja ostin sen. Oli ihan sama, mitä merkkiä vaate edusti, minkä värinen se oli tai sopisiko se mun tyyliin. Kaikki tuntu omalta, enkä kokenut mitään tarvetta luokitella itselleni tarkkaa tyyliä rajoineen.
Mutta nykyään mua on jo ihan liian pitkään pitänyt tiukasti kynsissään identiteettikriisi. Tiedän, että se on just tässä mun iässä jokaiselle ohittamaton vaihe, mutta käsitän asian ja haluisin siitä eroon. En tiedä, oonko sellainen suuriin tähtäävä ulkomaille muuttoa suunnitteleva ja vaivaa näkevä nainen, vaiko sittenkin enemmän kapinallinen hetkessäelijä, joka haluaa oppia skeittaamaan ja rakastaa tatuointeja ja lävistyksiä. Molemmat noista kuulostaa aivan multa, mutta kumpikaan ei silti tunnu enää omalta.
Välillä mua alkaa oikeasti jo rasittamaan, kun itselläkään ei ole minkäänlaista käsitystä, että kuka mä oikein olen. Mä palloilen näiden kahden tyylin välillä jatkuvasti, yhtenä päivänä haluan värjätä hiukset punaseks ja käydä ottamassa kulmalävärin, toisena taas laitan täydellistä meikkiä pari tuntia ja pukeudun mekkoon haaveillen uusista korkokengistä. Tuntuu silti, että jos repäsen johonkin suuntaan oikein kunnolla, tulen katumaan sitä myöhemmin aika paljonkin ja palaan mahdollisimman pian juuri tähän ääripäiseen tyyliin. Mitä helvettiä se nyt oikein on, että vaatehuone täyttyy jatkuvasti värikkäistä ja tyttömäisistä kankaanpaloista sekä kimaltavista koruista, mutta himoitsen kuitenkin samalla Melodican kangaskasseja, flanuja ja uusia converseja?
kuvat we♥it
Jotain, minkä mä tiedän, on se, että lähiaikoina tuun tekemään värinpoiston mun tummanruskeisiin hiuksiin, koska tää pari vuotta päässä ollut, välillä asteen verran sävyä vaihdellut väri alkaa kyllästyttää. Se, sitten, että mitä mun hiuksille tapahtuu värinpoiston jälkeen, on pelkkää sumuista tulevaisuutta, mistä edes mulla ei ole minkäänlaista kuvaa. Rohkenenko sitten värjäämään punaseks vai otanko toisen värinpoiston ja pian palaankin mun luonnoliseen sävyyn, blondiin? Kai ainoa tapa selvitä mun identiteettikriisistä on kokeilemalla molempia tyylejä ihan kunnolla ja katsoa sitten, kumpi tuntui enemmän Iinalta.

Nyt tsempatkaa mua kokeilemaan jompaakumpaa tyyliä! Vai pitääkö mun tehdä joku sellanen ratkasu, että kokeilen viikon toista tyyliä ja viikon toista, ja raportoin sitten, että kumpi oli kivempaa? Vai annanko ajan näyttää ja ohjata mut oikeeseen suuntaan? Mielipiteitä kaivataan!

21 kommenttia:

  1. Toi viikko/viikko -juttu kuulostaa lupaavalta. Kyll uskon et löydät oikeesti sen mikä oikeesti haluut olla, kuha vaat uskalla heittäytyä! :

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Woops tää mun viesti jäi kesken... Hymiöstä puuttuu puolet ja sanomani piti et hiton hienoja kollaaseja ja kaikki kuvat sun blogis muutenki, sulla o helvetin hyvä visuaalinen silmä!

      Poista
    2. Awww Anniina, kiitos ihan älyttömästi! :D Ihana piristävä kommentti♥ c:

      Poista
  2. Ihania kuvakollaaseja oot tehnyt! Sulla on tosi kivan oloinen blogi, liityin lukijaksi :) Käy säkin kurkkaan mun blogi ja liity lukijasi? ;)

    http://lindis93.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitti paljon! c: Käyn kurkkaa!

      Poista
  3. Oi ihania kuva kollaaseja, rakastan kollaaseja! :D haha muutenkin sulla on kiva blogi! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha kiitos! :-D Kollaasit todellakin on jotain parasta.♥

      Poista
  4. ihana ulkoasu sulla ! :> Ja jotenki ittelläki samanlaine onkelma aina välillä, kun tekis mieli vetää korkkarit jalkaan ja mekko päälle, mutta toisaalta taas vaihtoehtona collarit ja tennarit D:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No aijaa! :-D Toivottavasti tällasesta identiteettikriisistä vielä jonain päivänä pääsee eroon... Mut kiitos kommentista! c:

      Poista
  5. Ihania noi kuvat ja tykkään tän blogin ulkoasusta:)

    VastaaPoista
  6. hahha :D:D et uskokkaa kuinka samanlaises tilantees olin hetki sitte...
    mut oon ottanu omakseni tän nykyisen tyylini, johon kuuluu enemmän noi ylemmät kuvat! JA mulla oli myös se samaa, et saatoin kans viimevuon olal vaa ja ostaa melkee mitä vaatteit vaa kuha oli kivoi, mut nyt oon rauhottunu ja rakastan niit brandeja mitä käytän ym :):) ! tykkään olla chilli joten tää oli mulle parempi vaihtoehto noist kahest, ja siis nii itekki pompin nnoitte välis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkin jollain tavalla oon kallistumassa ylemmän tyylin puoleen, mut toisaalta taas yks päivä keskustassa himoitsin korkkareita ja timanttikoruja hahah :-D Mut ihana kuulla et tykkäät sun tyylistä nykyään ja tunnet sen ihan sun omaks! Loistavaa huomata et tästä on noinkin helppo päästä yli, kunhan vaan valitsee toisen! ;)

      Poista
  7. Oi mitä ihania kuvia oot löytänyt :)

    VastaaPoista
  8. Mulla on ollut vähän niin kun sama ongelma, mutta opin yhdistämään asioita! Mun mielestä tyylin ei tarvitse olla ns. yhtä suuntausta eli kukkamekko, punaset hiukset, korkokengät ja kulmaläväri sopii loistavasti yhteen :) tyttömäisessäkin tyylissä voi olla asennetta ja päinvastoin. mutta onnea itsesi etsimiselle, toivottavasti löydät sen :)

    http://suklaatilanne.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aww, kiitos älyttömästi! Ihanin kommentti, mitä oon saanut pitkään aikaan, ja oikeesti helpotti tätä mun tilannetta tosi paljon kun aloin ajatella asiaa tolta kantilta. c:

      Poista
    2. Ihanaa, jos oli apua :)

      Poista
  9. Ihania kuvia! Luin sun postauksen, ja mun oli pakko tulla kertomaan oma tarinani.

    Mä olin yläasteella emo/scene tyylinen tyttö, jonka piti ostaa vain tiettyyn tyyliin sopivia vaatteita. Kuuntelin raskasta musaa, ja tyylini piti myös näyttää siltä. En osannut yhdistellä vaatteita, vaan kiertelin aina vain tietyissä kaupoissa etsimässä niitä tuttuja vaatteita, jotka oli siinä lookissa ihan musta.

    Nykyään olen henkisesti vieläkin se sama tyttö, joka kuuntelee paljon raskasta musiikkia. Kasvaessani lukiossa kuitenkin tyylini muuttui paljon. Enää en kuunnellutkaan pelkästään raskasta musiikkia, vaan sallin itseni tykätä myös muustakin. Samalla tyylini koki muutoksen pikkuhiljaa - rakastuin pitsiin, värikkäisiin vaatteisiin, mekkoihin, korkkareihin. Tällä tavoin opin yhdistelemään vaatteita, ja vaihtaa niitä mielitekojen mukaan. Keikalle lähtiessäni saatan vieläkin laittaa bändipaidan ja tennarit jalkaan, mutta jonain muuna päivänä mun on vain pakko saada ylleni tyttömäisistä tyttömäisin kesämekko ja ihanat kukalliset korkkarit. Välillä taas haluan yhdistellä vaikka montaakin tyyliä.

    Lyhyesti sanottuna - ole rohkea! :) Kenenkään ei tarvitse näyttää tietyn tyyliseltä tai näköiseltä. Ole oma itsesi, näytä juuri siltä miltä itse haluat juuri sillä hetkellä. Pistä asenne peliin, näytä kaikille rohkeutesi ja yhdistele ennakkoluulottomasti erilaisia vaatteita. Niin saat luotua aivan oman lookkisi, eikä sinun tarvitse tyytyä vain yhteen tyyliin. :)

    ❤ Dreamer

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paras. Kommentti. Ikinä.

      Ihana tajuta, että en todellakaan oo ollut ainoa tässä ristiriidassa, ja että noiden tyylien yhdistely loppujenlopuks on noinkin helppoa. Yleensä en välitä yhtään, mitä muut ihmiset musta ajattelee, mutta tyylin kanssa mulla on tapahtunut joku poikkeus, ja mietin harmillisen useinkin, että katotaanko mua nyt oudosti, jos mä pidän lätsää päässä tai laitan korkkarit keskustaan. Tää sun kommenttis kuitenkin rohkas ihan hirveesti - oot ihan täysin oikeassa!

      Tiivistettynä se, mitä yritän sanoa, on kai kiitos. Tää sai mut kunnolla vihdoin ajattelemaan asiaa. Kadulla munkin ohi kävelee päivittäin satoja erinäköisiä ihmisiä, enkä jää tuijottamaan yhtäkään miettien että "toi tyyppi ei näytä normaalilta." Miks siis kukaan jäis muakaan katsomaan niin? Eli kyllä, aion olla tästä lähin ennakkoluulottomampi ja välittää vain ja ainoastaan siitä, mitä mä itse haluan pukea päälleni tai tehdä mun naamalle tai hiuksille. Dreamer, taisit just pelastaa mun koko indentiteettikriisin ja oon ikuisesti sulle kiitollinen!

      Poista
    2. ''....jotka oli siinä lookissa ihan musta.'' Hups, siis piti sanoa must!

      Mutta siis: Voi että, ihanaa kun viestini auttoi! Se on oikeasti mahtavaa, kun saa huoletta laittaa päällensä mitä haluaa, eikä miettiä, onko se esimerkiksi riittävästi tietyn tyylistä :)

      Poista