♣ Korkkaa kalja auki, istu alas ja nauti

Kaljapulloja tai -tölkkejä, joille on tehty sarvet viidenkymmenen sentin hintaisesta piippurassista ja naamat tusseilla, paperilla ja kaksipuolisella teipillä? Porokaljaa? Mahdollisesti maailman älyvapain lahjaidea, mutta samalla myös toimiva, jouluinen ja hauska lahja juuri niille, joille ei keksi yhtään mitään. Kukapa kaljan ystävä ei nyt kuitenkaan joululahjana tykkäisi sixpackistä tai parista bissestä?
Mulla se onnekas, joka tämän lahjan vastaanottaa, on taas vaihteeksi faija. Ostin 4packin Guinnessia, iskän lempiolutta, joka myös muuten hintansakin puolesta riipaisee syvästi tämän pihin opiskelijan lapsuuden säästöjä.

Mitään kummempia ohjeita näihin ei varmasti tarvitsekaan, sen verran yksinkertaisia ovat. Mutta varmasti piristävät ainakin jouluaattoa, jos lahjojen availu ja niillä leikkiminen kuuluu joillain jo aatolle.

♣ Super duper cute and I can't stand it.

Tiimarista saa eurolla tai parilla viisi rullaa niin söpön värisiä lahjanaruja, etten kestä. Mun tekis mieli ommella noista lahjanaruista itelleni joku mekko tai verhot tai tapetoida koko seinät niillä, ne on niin syötävän suloisia. Paketoiminen ei oo ikinä ennen ollut näin hauskaa.

Tänään kans keksin yhen mielikuvituksellisen tavan käyttää lahjanaruja. Meillä on valkoisella ikkunalaudalla Iittalan läpinäkyviä tuikkukuppeja, jotka on ollut mun silmään jo pitkään häiritsevän värittömiä. Tänään piristin niitä pienellä yksityiskohdalla.

Yksinkertaisesti siis kiinnitin tuikkuihin kaksipuolisella teipillä ihanan väristä lahjanarua, mikä ihan oikeasti mun mielestä näyttää superhauskalta ja piristää tuota värittömyyden kirjoa, joka ennen vallitsi meidän ikkunalautaa. Voiko näitä polttaa ihan normaalisti? Ei mitään ideaa, kokeilkaa. Meillä kaikki kynttilät yleensä lojuu vuosikausia kupeissaan ihan vaan periaatteen vuoksi, ovathan ne kynttiläkuppeja.

Ja jos toinen samankaltainen erittäin pieni paperinpiristys-DIY kiinnostaa, kokeilkaa naurettavan yksinkertaisia kultaisia niittejä. Vaikka niitteihin ei oikeastaan mitään huomiota kiinnitäkään, ovat ne silti mielestäni kultaisina tuhat kertaa kauniimmat, kuin tavallisen hopeisina. Ja tällä tekniikallahan saa vaikka minkävärisiä niittejä, vaikka sateenkaaren värisiä, kunhan vain ostat oikeanvärisen tussin.

PS. Tässä tilanteessa, jossa nyt olen, mun pitäisi varmastikin rajoittaa DIY-postausten vyöryä, sillä en osaa kuvitellakaan, kuinka hukassa olen joulun jälkeen blogini kanssa, kun tarvetta DIY-tuotoksille ei yllättäen olekaan. Siispä arvostaisin suuresti jos lukijani vastaisivat tällaiseen pieneen kysymykseen, että miksi luette blogiani? Onko lukijoissa ketään, kuka on roikkunut mukana puhtailta lifestyleajoilta lähtien vai pyrinkö jatkamaan DIY-linjalla, vai laitanko sekoituksen molempia ja vähän ehkä jotain muutakin?

Olen onnellinen, jos saan edes yhden vastauksen!

♣ Paint yourself a picture, something perfectly obscure

Eilen yöllä mun päähän putkahti idea, että ois varmasti hauskaa leikkiä taiteilijaa maalien kanssa käyttäen juomalaseja uhreina. Impulsiivisena ihmisenä kaivoin kaapin pohjalta vanhat akryylivärit ja pensselit esiin sekä juoksin Sokokselle ostamaan femmalla neljä juomalasia. Äsken into pinkeenä maalailin niitä, nyt kuitenkin tuijotan niitä hämilläni miettien, että mitä mun pienet kätöset tällä kertaa oikein loi. Kysymys siis kuuluu: pilasinko juuri ihan kivat ja hienon näköiset juomalasit?

Aloitin siis maalaamalla puhtaille laseille tietyllä värillä pieniä pisteitä lasin alaosaan. Pian innostuin sekoittelemaan värejä ja olin jo kovaa vauhtia luomassa confettilaseja. Tein yhden sateenkaaren jokaisella värillä, toisen taas vihreän ja keltaisen eri sävyillä. Vähän niinkuin vappu- ja pääsiäislasit, eikö?

En kuitenkaan ihan tiedä, mitä näistä pitäisi ajatella. Astiakaapin perälle ne joka tapauksessa päätyvät, ehkä vielä jonain kauniina päivänä kaivan ne sieltä tapaamaan päivänvaloa. Jos ei hienoja laseja, niin vähintään tämä maalausurakka toi väriä ja piristystä tähän masentavaan talvisunnuntaihin.

Huom! En osaa sanoa vielä, kestävätkö akryylivärit lasipinnalla, vaikka jostain luin, että ihan hyvin niiden pitäisi kestää. Raportoin tästä myöhemmin!

//Raportti maalien pysyvyydestä tämän linkin takana.

♣ Jos sul on ässä hihassa, niin kai sä käytät sen

Siinä missä mun ja iskän juttu oli matkustelu, mun ja mun isovanhempien juttu on kortin pelaaminen. Kaikki mun muistot illoista, jotka oon viettänyt mummolassa, sisältää kortin pelaamista. Tästä tulikin mieleen, että ehkä mummolan pakka tarvitsisi jouluksi vähän uutta väriä.

I tend to play cards often with my grandparents. Every single memory I have from their house includes card games. This gave me an idea, that maybe their deck of cards needed a little upgrade for Christmas.

Eli joululahja mummolaan: check. DIY-pelikortit. Muokkasin siis koneella pelkkää Paintia käyttäen pelikorttipohjan, jonka kloonasin 54 kertaa ja liitin sitten jokaiseen korttiin samankokoisen kuvan. Kuviksi valitsin mummolan kissoja, yhteisiä muistoja, mummolassa otettuja kuvia, yhteiskuvia mummon ja papan kanssa sekä kuvia heidän lapsistaan ja lapsenlapsistaan. Lopulta laitoin joka korttiin - taaskin Paintilla - pelimaan ja numeron. Meilasin valmiit kortit tekstitiedostona äidilleni, joka tulosti kortit kiiltävälle paperille työpaikallaan. 

So DIY playing cards it is. I edited a card base only with Paint and I cloned it 54 times, then pasting a same sized picture on every card. The pictures include cats from my grandparents' house, pictures taken there, memories together, pictures together with grandma or grandpa or simply the smiling faces of their children or grandchildren. Lastly I put the number and suit on each card with Paint and emailed the finished cards to my Mom who then printed them on some shiny, slightly thick paper. 

Voin vannoa, että mun isovanhemmat tulee rakastamaan tätä lahjaa ja että meidän kaikkien korttipeliriippuvuus ainoastaan kasvaa tämän pakan myötä. En tosin tiedä, tuleeko pelaamisesta koskaan mitään, sillä pakan seassa on myös erittäin huvittavia lähikuvia ties kenen sukulaisen naamasta, joita on vaikeaa katsoa pokerinaamalla. Mutta näin loistava lahja pienellä vaivalla ja ennen kaikkea ilmaiseksi... Vau. Olen helpottunut.

PS. Jos satut ystävinesi olemaan korteilla pelattavien juomapelien ystävä, funtsi hetki, että mitäs jos tekisit samanlaiset kortit, mutta vain ystäviesi kuvilla - vaikka sitten sellaisilla, joissa teillä on huvittavat ilmeet, jotta peliin saa hieman naurua mukaan. Tai sitten ystäväsi suosikkinäyttelijöiden ja laulajien kuvilla. DIY-miespelikortit? Eikö ois hieman loistavat!

I swear that my grandparents will absolutely love this gift and we all will probably become game addicts due to these cards. I'm so relieved that I could make this amazing gift with absolutely no money.

PS. If you happen to be a friend of drinking games with your group of friends, give DIY drinking game cards a thought. You could put your friends' pictures in the cards - for example ones where you have silly faces so you can laugh during the whole game. Or then fill them with pictures of their favorite actors and singers!

//Jos kiinnostuit, innostuit tai inspiroiduit, niin tässä multa ihan vapaasti ryöstettävissä oleva korttipohja, jota itse käytin.

//If you were interested or inspired, here's the base that I used that you can freely rob and use yourself.