♣ Last minute wishes

Joulun vaikein osuus on ehdottomasti se, kun lahjoja pitää antaa ihmisille, joita ei oikein tunne. Mä keksin tosi iisisti lahjoja läheisille, ratkaisen niiden ongelmia ja kettuilen vanhoista jutuista ja teen juttuja joita tiedän niiden tarvitsevan. Mutta mitä antaa isän kihlatulle, poikaystävän isovanhemmille, työkavereille, siskopuolen velipuolelle tai kaukaiselle kummitädille? 

No tämän. 

The hardest part of Christmas is, without a doubt, coming up with gift ideas for people you don't really know. It's pretty easy for me to come up with ideas for family and friends, but what should you give your dad's fiancée, boyfriend's grandparents, coworkers, stepsister's stepbrother or a remote godmother?

Well, this.

Mahdollisesti helpoin ratkaisu lahjaongelmaan! Paketoidut konvehtirasiat ovat omasta mielestäni hyvin todennäköisesti typerin lahja ikinä, vaikka kukapa suklaasta ei tykkäisi, mutta kun suklaan muotoilee uudestaan, katkoo ja taivuttelee karkkikeppejä ja leipoo parit piparit, saa vähällä vaivannäöllä tehtyä persoonallisen ja helpon lahjan ihan kenelle tahansa. 

Koska projekti tehtiin ihan viimetippaan keskiyöllä, jolloin valosta, varsinkaan luonnonvalosta, ei ollut merkkiäkään, oli pakko jättää vaihekuvat ottamatta. Tässäpä siis listattuna parit vinkit, miten saat kivan lopputuloksen.

* Sulata ja temperoi suklaa. Piirrä leivinpaperiin kirjaimet ja sitten valuta suklaa pursotuspussilla luonnoskirjaimien sisälle, niin saat symmetriset kirjaimet ja tasaiset reunat. 

* Heitä karkkikepit hetkeksi uuniin, ne pehmenevät sen verran, että niitä voi taivuttaa!

* Taittele sellofaanista pikkuisia pusseja, joihin ujutat kaikki kirjaimet

* Vuoraa leveä pahvilaatikko valkoisella paperilla

* Liimaa / teippaa sellofaanipussit paketin pohjaan, jotta ne eivät irtoile ja vaihda paikkoja

Possibly the easiest way to solve this problem! I think store-bought chocolate is the dumbest gift ever, though who doesn't like chocolate, but when you melt chocolate into a new form, cut and bend candy canes and bake a batch of gingerbread, you can get this personal and easy gift for anyone only with a little effort.

This project was made in the last minute in the middle of the night, so I didn't have a chance when it came to taking pictures of each step. So I'll just make a list of useful tips that will help you get the result you want.

* Melt and temper the chocolate. Draw letters on parchment paper and then re-write the letters with a piping bag filled with chocolate. This is how you'll get each letter the same size.

* Put your candy canes in the oven for some time, they'll soften so you can bend them!

* Fold little bags from cellophane and put each letter in a cellophane bag

* Cover a wide box with white paper

* Glue or tape the cellophane bags to the bottom of the box so they won't separate or change places

PS. My letters spell "Hyvää Joulua t. Oska + Iina", it's Finnish and means "Merry Christmas, love: me and my boyfriend's names"

♣ Tyrkisk love

Mun kiintymyskiikarit on saanut kaksi uutta kohdetta: ensinnäkin temperoinnin ja toiseksi valkosuklaan ja turkinpippurin sekoituksen. Joulun alla on aina superjees kehitellä kaikkea uutta ja siistiä keittiössä, tällä kertaa laitoin käyttöön kaapin perältä löytyneet turkinpippurirakeet. 

What's needed: piparimuotteja (tai voihan näitä suoraan leivinpaperillekin esim. tulitikulla muotoilla, tein itse molemmilla tekniikoilla), turkinpippurirouhetta ja valkosuklaata. Ja toki jonkinlainen lämpömittari temperointiin (mä käytin lihamittaria, hups... mut hyvin sekin toimii!). Temperoinnin ohje tästä, se muuten on superyksinkertaista enkä ymmärrä, miksen oo koskaan ennen temperoinut suklaita. Nyt tällä ekalla yrittämisellä musta tuli todellinen temperointi-intoilija ja en enää ikinä, ihan totta ikinä tee mitään suklaahärpäkkeitä temperoimatta niitä. En ois ikinä kuvitellut, että yleensä niin vaikea ja vittumainen suklaa ihan oikeasti muuttuu ystävälliseksi ja helposti käsiteltäväksi, kun sitä lämmittää ja jäähdyttää pariin kertaan. Mutta niin siinä vain kävi, siispä hurraa temperointi!

Ohjeet näihinkin ovat niin yksinkertaiset, että saa olla vähän häiritsevän sulonen vajukki, jos näitä ei jollain tavalla handlaa. Suklaa temperoidaan, valutetaan muotteihin (tai leivinpaperille johon se muotoillaan), päälle ripotellaan turkinpippurirouhetta ja sitten annetaan suklaan kovettua. Kun suklaa on kovaa, palat irrotellaan varovasti leivinpaperista ja muotista ja ne ovat valmiita syötäviksi. Ja on muuten ihan hiton hyviä!

Samaa konseptia voi käyttää moniin eri makuihin ja tehdä esimerkiksi maitosuklaapaloja, joiden päällä on piparmintturouhetta tai jotain muuta jouluista. Taivas on rajana, siitä vaan keittiöön yrittämään ja helpon prosessin jälkeen ennen kaikkea nauttimaan ihan äärettömän hyvistä suklaapaloista.

♣ Comeback

Okei. Sen sijaan, että pyytäisinkin anteeksi äkillistä katoamistani blogimaailmasta, sanonkin että ei tarvitse kiittää - nimittäin siitä, etten ole väenvängällä skriivaillut teille parin kuukauden ajan postauksia, joista paistaa läpi tuska, veri ja tyytymättömyys, vaan että suosiolla odotin tähän päivään asti, että mun postausinto palasi. Jos kuitenkin kaipaatte jotain mitä syyttää, niin osoittakaa vihanne lukio-opintoja kohtaan. Mun päälle painoi ruotsin ja terveystiedon yo-kirjoitukset ja niiden vuoksi sosiaalinen elämä, elämänilo sekä traagisesti myös postausinto valuivat kaikki alas viemäristä. Ja kun kirjoitusten jälkeen luulin, että elämänlaatu lähtisi matelemaan parempaan suuntaan, eräänä iltana mun ihan äärettömän rakas kone syttyi tuleen (jepjep, ihan oikeasti tuleen). Tässä vaiheessa käykää vielä varulta googlettamassa koiranpentujen kuvia ja miettikää mun lähestulkoon traagista elämäntilannetta ja tajutkaa, ettei mulle voi olla vihainen tästä parin kuukauden ilmoittamattomasta katoamisesta. Tähän väliin katso vielä kerran parin koiranpennun kuvaa, tai kissanpennun, jos oot enemmän kissaihmisiä. Eihän siellä oo enää kukaan vihainen? Ei? Hyvä.

Tässä jännässä kollaasissa näkyy kaikki mitä mulle on tapahtunut viimeisen kolmen kuukauden aikana - kesästä syksyyn vaihtumisesta ja kirjoitusten aiheuttamasta burn outista, ruotsinreissusta, täysi-ikäisyyden saavuttamisesta ja laillisesta alkoholisoitumisesta sekä talven tulosta aina tähän hetkeen, jolloin sain käsiini uuden koneeni ensimmäisiä kertoja. Vaikkei kollaasi mikään vaaleanpunasävytteinen olekaan, olen mä silti nyt onnellisempi kuin koskaan ennen. Ja tosiasiassa mä en voi uskoo etten mä oo blogannut reiluun kolmeen kuukauteen. Enkä mä voi uskoo, että on jo joulukuu. Enkä mä voi uskoo että oon jo 18 vuotta ja muutan ensvuonna pois kotoa. Miten aika osaa karata käsistä tolla tavalla?

No mut toisaalta, mitä lähemmäs joulua ollaan mun (edelleen epävirallisen) bloggaustauon (jota en vieläkään myönnä tauoksi koska vihaan kun bloggaajat pitää taukoja) myötä päästy, sitä helpompi mun on nyt herättää mun blogi uudestaan henkiin. Paniikkilahjat ohoi, teitä tarvitaan. Nimittäin neljäs juttu jota en voi millään uskoa on se, että on joulukuu, enkä ole vieläkään aloittanut tekemään yhtäkään (aivan, yhtäkään) joululahjaa. 

Bottom line: enjoy the momentin sydänkäyrä nousee suorasta viivasta pikkuhiljaa takaisin toivottavasti tasaiseen rytmiin.

♣ Fire hazard

Muistaako kukaan mua enää?

Tän postauksen mä oon kirjoittanut ainakin viisi kertaa läpi kerta toisensa jälkeen, sillä en ole varma, uskallanko julkaista tätä ikinä. Minkälainen bloggaaja katoaa mitään ilmoittamatta blogimaailmasta reilusti yli kolmeksi kuukaudeksi? No ainakin tämä bloggaaja täällä. Jonkinlainen liekki on joka tapauksessa syttynyt taas mun sisällä bloggaamista kohtaan ja olen pahaa vauhtia täyttämässä luonnoslistaa tässä kuussa julkaistavilla postauksilla. Ja toinen liekki, joka on syttynyt, on mun ikkunalaudalla oleva toisen adventtisunnuntain kynttilän liekki. Mä selitän ja esitän pahoitteluja katoamisestani lähipäivinä postauksen muodossa, nyt mä tulin toivottamaan hyvää toista adventtia ja näyttämään pitkästä aikaa yhtään mitään DIY-tuotoksia, tällä kertaa juurikin näitä adventtikynttilöitä.

Ihan alkuun pakko mainita, että kynttilöiden koristelu on mulle aivan täysin uusi juttu. Sain yllättävän inspiraation sotkea valkoiset lyhtykynttilät nähdessäni ne alennuksessa Prismassa - tavalliseen tapaan pitäkää silti järki kädessä, jos lähdette seuraamaan mun tuotoksen polkua. En tiedä miten glitteri, liima taikka maali käyttäytyy kynttilän pinnalla tai tulen kanssa yhteistyössä, siispä koittakaa olla varovaisia näiden kanssa ja ehkä tarkkailla niiden palamista koristelluilta kohdilta. Omistani olen kakkosadventtikynttilän polttanut puoleenväliin havaitsematta minkäännäköisiä ongelmia.

I have to be honest with you and tell you that decorating candles is something I've never done before. Inspiration hit me in the middle of a supermarket when I saw these white candles in discount, but remember to listen to your brain whenever your playing with fire. Or glitter. Or paint. Especially with my instructions.

But seriously, did you know that you can paint the surface of a candle or even decorate it with glitter and it burns completely normally?
Ylemmän kollaasin mukaisesti idea on jokseenkin yllättävän yksinkertainen. Ykköskuvassa suunnittelin paperille haluamani kuvion, jonka jälkeen asetin paperin kynttilän päälle ja jäljitin kuvion kuulakärkikynällä, jolloin kynttilään jää pieni valossa näkyvä kuvionmallinen jälki (kuva 2). Kolmoskuvassa aloitin maalailemaan kuviota, alimmassa kuvassa näkyy tähän mennessä aikaansaatu tuotos. Ja nyt anna kuivua!

Kuivumisen jälkeen suunnittelin paperille numerot ykkösestä neloseen ja edellisellä tekniikalla jäljitin ne kuulakärkikynällä paperin läpi kynttilään kuvion yläpuolelle. Pienellä pensselillä maalasin numerot kynttilöihin yleisliimalla, perään heitin hieman glitteriä. Ja kuivumisen jälkeen kaikki tehtävä on tehty, ylimääräinen glitter suditaan tai ravistellaan pois ja kynttilät ovat käyttövalmiit.

The idea is surprisingly simple. In the first picture of the college above I sketch the design on paper and then put it on the candle and trace it with a pen. The pen creates a small line on the candle that can be seen against light (see picture 2). In picture three I started to paint the design. Now let dry!

When dry, I sketched numbers from 1 to 4 and with the previous technique traced them onto the candle. With a small brush I then painted the numbers with glue and threw some glitter on top. After a while they had dried, so I swiped off the excess glitter and the candles are done! The sky's the limit - these were advent candles, but try decorating your candles with initials, monograms, leaves, geometric designs, basically anything you fancy.
Tällä DIYllä mä pyrin herättelemään mun blogia taas henkiin pitkän blogikuoleman jälkeen. Ennen parin päivän sisään tulevaa selityspostausta toivottelen kuitenkin vielä kerran hyvää toista adventtia ja lupaan, että mun postauksia alkaa taas näkymään.

♣ The trees are all lit up.

Ilman turhia oman joulunvieton tarinoita ja suunnitelmia halusin vain toivottaa kaikille ihan äärettömän hyvää joulua. Nauttikaa tästä päivästä ja koko lomanvietosta muutenkin.

♣ Korkkaa kalja auki, istu alas ja nauti

Kaljapulloja tai -tölkkejä, joille on tehty sarvet viidenkymmenen sentin hintaisesta piippurassista ja naamat tusseilla, paperilla ja kaksipuolisella teipillä? Porokaljaa? Mahdollisesti maailman älyvapain lahjaidea, mutta samalla myös toimiva, jouluinen ja hauska lahja juuri niille, joille ei keksi yhtään mitään. Kukapa kaljan ystävä ei nyt kuitenkaan joululahjana tykkäisi sixpackistä tai parista bissestä?
Mulla se onnekas, joka tämän lahjan vastaanottaa, on taas vaihteeksi faija. Ostin 4packin Guinnessia, iskän lempiolutta, joka myös muuten hintansakin puolesta riipaisee syvästi tämän pihin opiskelijan lapsuuden säästöjä.

Mitään kummempia ohjeita näihin ei varmasti tarvitsekaan, sen verran yksinkertaisia ovat. Mutta varmasti piristävät ainakin jouluaattoa, jos lahjojen availu ja niillä leikkiminen kuuluu joillain jo aatolle.

♣ Super duper cute and I can't stand it.

Tiimarista saa eurolla tai parilla viisi rullaa niin söpön värisiä lahjanaruja, etten kestä. Mun tekis mieli ommella noista lahjanaruista itelleni joku mekko tai verhot tai tapetoida koko seinät niillä, ne on niin syötävän suloisia. Paketoiminen ei oo ikinä ennen ollut näin hauskaa.

Tänään kans keksin yhen mielikuvituksellisen tavan käyttää lahjanaruja. Meillä on valkoisella ikkunalaudalla Iittalan läpinäkyviä tuikkukuppeja, jotka on ollut mun silmään jo pitkään häiritsevän värittömiä. Tänään piristin niitä pienellä yksityiskohdalla.

Yksinkertaisesti siis kiinnitin tuikkuihin kaksipuolisella teipillä ihanan väristä lahjanarua, mikä ihan oikeasti mun mielestä näyttää superhauskalta ja piristää tuota värittömyyden kirjoa, joka ennen vallitsi meidän ikkunalautaa. Voiko näitä polttaa ihan normaalisti? Ei mitään ideaa, kokeilkaa. Meillä kaikki kynttilät yleensä lojuu vuosikausia kupeissaan ihan vaan periaatteen vuoksi, ovathan ne kynttiläkuppeja.

Ja jos toinen samankaltainen erittäin pieni paperinpiristys-DIY kiinnostaa, kokeilkaa naurettavan yksinkertaisia kultaisia niittejä. Vaikka niitteihin ei oikeastaan mitään huomiota kiinnitäkään, ovat ne silti mielestäni kultaisina tuhat kertaa kauniimmat, kuin tavallisen hopeisina. Ja tällä tekniikallahan saa vaikka minkävärisiä niittejä, vaikka sateenkaaren värisiä, kunhan vain ostat oikeanvärisen tussin.

PS. Tässä tilanteessa, jossa nyt olen, mun pitäisi varmastikin rajoittaa DIY-postausten vyöryä, sillä en osaa kuvitellakaan, kuinka hukassa olen joulun jälkeen blogini kanssa, kun tarvetta DIY-tuotoksille ei yllättäen olekaan. Siispä arvostaisin suuresti jos lukijani vastaisivat tällaiseen pieneen kysymykseen, että miksi luette blogiani? Onko lukijoissa ketään, kuka on roikkunut mukana puhtailta lifestyleajoilta lähtien vai pyrinkö jatkamaan DIY-linjalla, vai laitanko sekoituksen molempia ja vähän ehkä jotain muutakin?

Olen onnellinen, jos saan edes yhden vastauksen!

♣ How could it be any better than this?

Mun mielestä itsetehdyt lahjat ovat lahjoista parhaita, sillä aika on jotain, jota ei voi korvata. Rahaa saa aina lisää, mutta kulutettua aikaa et tule ikinä saamaan takaisin. Tieto siitä, että joku on käyttänyt aikaa ja vaivaa lahjaan merkitsee ainakin mulle mielettömän paljon.

Viimeisen kuukauden aikana olen esitellyt itsetekemiäni joululahjoja kuten hopeatoffeeta, karttalasinalusia, teepusseja, kuvallisia pelikortteja, confettilaseja sekä koruja. Jos mikään näistä ei kuitenkaan ole inspiroinut sinua omien lahjaongelmiesi ratkaisemiseksi, yritä tarrautua näihin pieniin ideanpoikasiin, jotka viljelin tähän postaukseen. Luvassa siis viimevuosien DIY-lahjoja sekä pari netistä bongattua ideaa.

Aforismikalenteri, jos sitä nyt niin voin kutsua, oli lahja, johon äitini sai rakastua jouluna 2011. Löysin Suomalaisesta kirjakaupasta kierrekantisen vihkokalenterin, jonka alaosassa oli pieni laatikko kirjoitustilaa. Kirjoitin jokaiselle päivälle aforismin, mietelauseen, vitsin, muiston... Mitä tahansa. Joillekin päiville laitoin vielä päivään mätsäävän lausahduksen, esimerkiksi ikävään liittyviä sitaatteja sille viikolle, kun tiesin olevani ulkomaanreissulla. Äiti itki tajutessaan lahjan jujun, luki kaikki lauseet läpi saman illan aikana ja naureskeli harvasen aamu avatessaan kalenterinsa.

Just add ice cream on paketti, jonka sokeririippuvainen sisareni ja hänen aivan yhtä sokeririippuvainen lapsensa saavat repiä lahjapaperista tänä jouluna. Tän paketin idea on tarjota loistomahdollisuus ihaniin sundaemaisiin luksusjäätelöannoksiin, kunhan vain omistat paketin jäätelöä. Laitoin mukaan jäätelövohveleita, erilaisia irtokarkkeja minigrip-pusseissa, neljää erilaista nonparellityyppiä sekä myöhemmin ostan tai teen purkillisen kinuskikastiketta.
Paketit ja korit teemalla ovat mun mielestä ihan huippulahjaideoita. Kuvan leffapaketin sai mun veli ehkä vuonna 2008, paketti sisälsi popcornia, leffalippuja, jotain juotavaa sekä pari leffaa. Vastaavia teemakoreja oon tehnyt monta kertaa, esimerkkinä värin mukaan. Myös karkkilääkepurkit toteutin siskolle ja kaverille muutama vuosi taaksepäin, joiden idea oli laittaa erilaisia karkkeja pilttipurkkeihin ja sitten liimata purkin kylkeen käyttöohjeet, esim. sydänkarkkeihin "sydänsuruihin".

Netti-ideoita, whoo! 1. Jep, lapaset on ihan kulunut juttu, mutta esimerkiksi viimevuonna neuloin mummolleni kaulahuivin ja mummo rakasti sitä lahjaa. 2. Itsesekoitettu kynsilakka on uniikki ja on vaikea löytää mistään toista samanlaista - siispä upea lahjaidea. Yksinkertaisesti sekoita paria kynsilakkaa tyhjään pulloon makusi mukaan ja saat ihkaoman sävyn. 3. Tosi helppo tapa tehdä kuvioita kynttilään, lue lisää täältä! 4. Feikkitatuointi - kuinka moni lapsi rakastaisi tällaisia karkkipussin mukana tulevia tatuointeja, joissa lukisi vaikka oma nimi?! 5. Kaakaosetti sisältäen esim. vaahtokarkkeja, kaakaojauhetta, nonparelleja ja vaikka mitä muuta. Mielettömän suloinen lahja tänne talven keskelle. 6. Cookies in a jar, eli käytännössä kaikki kuivat aineet keksejä varten kasattu nätisti lasipurkkiin ja taakse läntätty ohje siitä, mitä pitää lisätä ja kuinka kauan pidetään uunissa. Toteutan omani vähän ajan päästä. 7. Itsepainetut pöytäliinat, tyynyliinat tai vaatteet. Painojuttuja oon tehnyt tosi pitkään, itsepainettu pöytäliina on käytännöllisenä tuotteena myös tosi persoonallinen. 8. Skittlesvodkaa! Voin myöntää, että jos saisin kaveriltani joululahjaksi tätä, niin rakastaisin häntä loppuelämäni. Meille isänmaan toivoille löytyy myös muita DIY-likööriohjeita netistä, mm. itsetehtyä Baileysia sekä hedelmäliköörejä. 9. Kertakäyttölusikka dipattu suklaaseen ja/tai karamellikastikkeeseen, mikä tuo ihanan lisän lisättäessä kuumaan kaakaoon.

Nappasko ykskään idea?

♣ Jos sul on ässä hihassa, niin kai sä käytät sen

Siinä missä mun ja iskän juttu oli matkustelu, mun ja mun isovanhempien juttu on kortin pelaaminen. Kaikki mun muistot illoista, jotka oon viettänyt mummolassa, sisältää kortin pelaamista. Tästä tulikin mieleen, että ehkä mummolan pakka tarvitsisi jouluksi vähän uutta väriä.

I tend to play cards often with my grandparents. Every single memory I have from their house includes card games. This gave me an idea, that maybe their deck of cards needed a little upgrade for Christmas.

Eli joululahja mummolaan: check. DIY-pelikortit. Muokkasin siis koneella pelkkää Paintia käyttäen pelikorttipohjan, jonka kloonasin 54 kertaa ja liitin sitten jokaiseen korttiin samankokoisen kuvan. Kuviksi valitsin mummolan kissoja, yhteisiä muistoja, mummolassa otettuja kuvia, yhteiskuvia mummon ja papan kanssa sekä kuvia heidän lapsistaan ja lapsenlapsistaan. Lopulta laitoin joka korttiin - taaskin Paintilla - pelimaan ja numeron. Meilasin valmiit kortit tekstitiedostona äidilleni, joka tulosti kortit kiiltävälle paperille työpaikallaan. 

So DIY playing cards it is. I edited a card base only with Paint and I cloned it 54 times, then pasting a same sized picture on every card. The pictures include cats from my grandparents' house, pictures taken there, memories together, pictures together with grandma or grandpa or simply the smiling faces of their children or grandchildren. Lastly I put the number and suit on each card with Paint and emailed the finished cards to my Mom who then printed them on some shiny, slightly thick paper. 

Voin vannoa, että mun isovanhemmat tulee rakastamaan tätä lahjaa ja että meidän kaikkien korttipeliriippuvuus ainoastaan kasvaa tämän pakan myötä. En tosin tiedä, tuleeko pelaamisesta koskaan mitään, sillä pakan seassa on myös erittäin huvittavia lähikuvia ties kenen sukulaisen naamasta, joita on vaikeaa katsoa pokerinaamalla. Mutta näin loistava lahja pienellä vaivalla ja ennen kaikkea ilmaiseksi... Vau. Olen helpottunut.

PS. Jos satut ystävinesi olemaan korteilla pelattavien juomapelien ystävä, funtsi hetki, että mitäs jos tekisit samanlaiset kortit, mutta vain ystäviesi kuvilla - vaikka sitten sellaisilla, joissa teillä on huvittavat ilmeet, jotta peliin saa hieman naurua mukaan. Tai sitten ystäväsi suosikkinäyttelijöiden ja laulajien kuvilla. DIY-miespelikortit? Eikö ois hieman loistavat!

I swear that my grandparents will absolutely love this gift and we all will probably become game addicts due to these cards. I'm so relieved that I could make this amazing gift with absolutely no money.

PS. If you happen to be a friend of drinking games with your group of friends, give DIY drinking game cards a thought. You could put your friends' pictures in the cards - for example ones where you have silly faces so you can laugh during the whole game. Or then fill them with pictures of their favorite actors and singers!

//Jos kiinnostuit, innostuit tai inspiroiduit, niin tässä multa ihan vapaasti ryöstettävissä oleva korttipohja, jota itse käytin.

//If you were interested or inspired, here's the base that I used that you can freely rob and use yourself.

♣ In your heart I see the start of every night and every day

Kuten jotkut ehkä saattaa muistaa, niin käväsin viikon turistikierroksella Ranskan rivieralla lokakuun alussa mun isän ja veljen kanssa. Alotettiin tällainen kolmestaan reissailu vuonna 2009, josta lähtien ollaan vuosittain käytetty vähintään viikko jossain päin Eurooppaa, yleensä kesän alussa. Tästä matkailusta on siis todellakin tullut tällainen meidän kolmen perinne, joka on esimerkiksi lähentänyt mua ja mun faijaa ihan mielettömän paljon.

I've been travelling annually with my Dad and my brother since 2009. It has really become a tradition, and this one week we spend every year abroad together has really brought me and Dad closer.

Vaikka ollaankin lähennetty, on silti lahjojen osto faijalle ihan naurettavan vaikeaa. Tänä vuonna sain kuitenkin edes jonkinsortin siunauksen jouluun liittyen ja voin edes puoliksi vetää iskän yli lahjalistalta.

DIY-lasinaluset oli se idea, johon lopulta turvauduin. Keksin jo aiemmin ostaa iskälle päkin olutta ja ruskealla piippurassilla tehdä oluille sarvet ja paperilla/maalilla maalata näille ruskeille pulloille silmät ja punaisen nenän, jotta ne näyttäisivät ihan poroilta. (Jep, idea on mitä järjettömin, mutta ehkä tollaset tyhmät asiat ja äärettömän huono huumori on myös asioita, jotka yhdistää mua ja iskää.) Teemassa pysyen lasinaluset olivat siis ihan suunnaton helpotuksen huokaus.

We have gotten closer, but nevertheless it's almost impossible to come up with gift ideas for Dad. This year I got a blessing, though, and can strikeout Dad from the gift list.

DIY coasters were the idea I got. I had decided earlier that I would buy Dad a sixpack of beer and turn them to reindeer (click > here < to see how they turned out). These coasters fit in the theme perfectly, so it's obvious that I was relieved. 

No, pakko taas häpeäkseni myöntää, että niin DIY:tä nämä eivät kuitenkaan lopulta ole. Mietin ja kokeilin vaikka mitä tapoja, joilla tehdä itse lasinaluset alusta pitäen, mutta en vain yksinkertaisesti keksinyt mitään kosteudenkestävää materiaalia, joka olisi suostunut ystävämieliseen yhteistyöhön kanssani. Nähdessäni siis Anttilassa kuusi kappaletta korkkilasinalusia alle kahdella eurolla, kyynel silmäkulmassa luovutin ensimmäisen DIY-vaiheen Anttilan kätösiin.

Loppu olikin sitten helpompaa kuin unirytmin sekoittaminen. Rajasin netistä löytyvästä kartasta kaikki alueet, joissa olimme yhdessä reissanneet ja muotoilin ne pyöreäkulmaisiksi neliöksi, jotka sitten tulostin väritulostimella. Asettelin ne keskelle valmiita lasinalusia palasilla kaksipuolista teippiä. Luonnostelin lasinalusta apuna käyttäen kontaktimuoville alueita, jotka leikkasin pois, ja jotka sen jälkeen raivokkaasti läimäytin paperin päälle rukoillen, että välttyisin ilmakuplilta ja että muovi menisi ihan kohdilleen. Ja oho, ihan hyvinhän se onnistuikin!

I tried and I tried and I tried, but I couldn't figure out a way to actually make your own coasters that are waterproof. I found these cork coasters from a local store for less than two euros, so I couldn't help but buy them.

The rest was easy. I cropped pieces of our past traveling destinations on an online map and printed them out. After that I placed them in the middle of the coasters with two sided tape. I sketched the outline of the coaster on contact plastic and then cut it out, then placing it on the coaster and praying that I would avoid air bubbles. And to my surprise it turned out pretty well!

Kontaktimuovilla oli kuitenkin selvästi pientä sanaharkkaa korkkipohjan kanssa, koska ne eivät oikein suostuneet intohimoisesti liimaantumaan toisiinsa, joten varulta vielä pikaliimaa tuhlaten kävin kaikki reunat läpi liimaten sormenikin yhteen pariin otteeseen.

Tänä jouluna musta tuntuu, että oon vihdoin keksinyt hyvän lahjan iskälle ja että kerrankaan mun ei tarvitse hävetä, kun se upottaa sormensa mun paketin lahjapaperiin. Toivotaan ainakin niin, eikö!

The contact plastic didn't want to attach to the cork base very eagerly, though. Lastly I put some super glue to all the sides between the contact plastic and the actual coaster to secure they would stick together. And they did! This year I'm so happy because finally I have decent gifts and I don't have to feel embarrassed when people open my gifts. Yay!

♣ How wonderful life is now you're in the world.

Mä oon jotenkin ihan järkyttynyt lähiaikoina, kun oon huomannut, kuinka lähes puolet blogeista täyttyy "mitä toivon joululahjaksi"-kollaaseista. Olenko ihan totta ainoa, joka muistaa oman viimeisimmän lahjatoivelistan olleen sitä aikaa, kun lahjatoiveet vielä ympyröitiin toys'r'usin tai BR-lelujen kuvastosta? En väitä, että tosiasiassa ois mitään väärää toivoa joululahjoja vielä lähemmäs parinkympin ikäisenä, mutta mun mielestä joulun tunnelmaa vaan pilaa just nää "tänä jouluna suutun, jossen saa iPhonea, uggeja, onepieceä, uutta läppäriä sekä järkkäriä"-asenteet.
Joulussa just on nimenomaan niin parasta se, että kaikki saa olla yhdessä, yleensä kun on vielä mielettömän mukavaakin, jos muistaa jättää stressin huomiotta. En enää tän ikäsenä oikein käsitä tuota materista käsitettä, ekana joulusta mulla itelläni tulee mieleen kuumat kaakaot, joulukortit, itse lahjojen tekeminen muille sekä joulun ajan "hyvät teot". Ajattelin esimerkiksi vähän ajan päästä käydä ostamassa halpoja patukoita kaupasta ja jakaa niitä koulussa kavereille, puolitutuille ja mukaville ihmisille. Multa se vaatii niin vähän vaivaa, mutta saattais piristää jonkun toisen päivää ihan huomattavankin paljon. Ainakin Jyväskylä on varustautunut tunnelmaan miljoonilla jouluvaloilla, jotka mua inspiroi ihan mielettömästi. Koittakaa tekin ihan oikeesti nauttia tästä ajasta ja tunnelmasta miettimättä sitä jumalatonta materiapuolta, sillä tätä joulun fiilistä - niin stressaavaa kuin se onkin - saa kuitenkin kokea vain kerran vuodessa.

♣ Tänään tekis mieli juosta suoraan päin seinää ja nauraa, nousta ja juosta uudelleen.

Käväsin tos yks päivä Tiimarissa ja löysin parilla eurolla ihan älyttömän söpöjä kukkia, joissa oli kiinnitysmahdollisuus rautalangalla. Mun oli siis ihan mieletön pakko ostaa ne ja tehdä niistä taas uus satsi kukkapinnejä, koska noin halvalla ja noin söpöjen pinnien saaminen on aika harvinaista, vielä kun niiden tekeminen on niin helppoa!

Tein myös mun siskontyttärelle joululahjaks samanlaiset tikkarikorvikset, kuin itelläni, mutta vaan pienemmässä muodossa. Tää 7-vuotias tyttö yrittää matkia mua kaikessa, joten ajattelin, että se saattais ilahtua suhteellisen paljonkin näistä korviksista, varsinkin, kun se sai ekat korvanreiät vasta pari kuukautta taaksepäin. Nää tein samalla tekniikalla, kuin ne edelliset, joiden ohjeet löydät tuolta pari postausta alempaa.
Muuten täs lähipäivinä on ollut tosi inspiroitunut ja hyvä fiilis. Erilaiset bileremixit on soinut bassot täysillä koneelta luoden mulle ihan mielettömän innostuksen lähteä jonnekin keikalle. Tää alkutalvi ei oo myöskään ollut niin paha, kuin mihin varauduin - tänään voisin jopa lähtee juoksulenkille, koska tiet ei oo jäässä ja tuolla itseasiassa tarkenee vielä ihan hyvin.

Ps. Jottei tästä mun blogista nyt kuitenkaan tule ihan kokonaan mitään DIY-blogia (mulla ois nimittäin nytkin tässä pöydällä pari valmista juttua, jotka voisin esitellä, mutta taidan säästää ne myöhempään), lupaan, että se paljastusvideo tulee ihan lähiaikoina. Hui. Eka video. Onks ihan ok jännittää?

♣ DIY teepussit

Talvi on teenjuojille suhteellisen ihanaa aikaa, koska ainakin omasta mielestäni lämpimien juomien litkiminen on paljon mukavampaa kylmällä säällä, kuin kesällä, kun on jo valmiiksi hiostava olla. Tästä tulikin mieleen, että arvostaisivatko monet lähipiirini teenjuojat joululahjoina itsetehtyjä teepusseja? Päätin nyt ainakin kokeilla niiden valmistusta, joka osottautui superhelpoksi.

Sipping warm drinks during winter time is awesome. This made me think that would tea drinkers respect homemade teabags as a Christmas gift? I decided to give it a try - and they turned out to be super easy to make.

 Tarvitset ompelukoneen, nitojan, kahvisuodattimia, irtoteetä, liimaa, lankaa ja paperia.

Aluksi kahvisuodattimesta leikataan kaksi samankokoista palaa (tai yksi iso, jonka taitat kaksinkerroin keskeltä). Ompele ompelukoneella kolme reunaa kiinni jättäen yksi auki. 

You need a sewing machine, a stapler, coffee filters, loose tea, glue, thread and paper. 

First you cut two same sized pieces from the coffee filter (or one big which you fold from the middle). Sew three sides together with a sewing machine, leaving one side open.

Tän jälkeen kannattaa tarkistaa, että pussi on nyt kaikkialta varmasti ommeltu yhtä reunaa lukuunottamatta, eikä missään ole reikiä (nimimerkillä irtotee pitkin pöytää kolme kertaa). Lisää sitten pussiin 1-2 teelusikallista teetä riippuen siitä, kuinka vahvaa teestäsi haluat, ja sen jälkeen ompele viimeinenkin sivu kiinni.

This is the part where you might wanna check that you're a decent sewer and didn't leave any holes (I had loose tea scattered on the table three times). Then add 1-2 tablespoons of tea to the bag, depending on how strong you want your tea to be, and after that sew the last side close as well.

Leikkaa turhat langat pois, taita molemmat teepussin kulmat sisäänpäin ja jätä erillinen irtonaru/-lanka niiden väliin. Sen jälkeen taita teepussin reuna vielä keskeltä sisälle niin, että lanka jää alle. Nido päältä.

Lopulta tulosta, leikkaa tai piirrä pieniä paperinpalasia jokaista kuviota/tekstiä aina kaksi kappaletta ja liimaa ne päällekkäin jättäen toisen langanpään niiden väliin. Ja tadaa, näin helposti ja nopeasti syntyvät itsetekemät teepussit.

Cut off the excess threads, fold both of the corners in and leave a separate thread between them. After that fold the edge of the teabag to the center so that the thread stays under it. Staple over the whole thing.

Last print, cut or draw small pieces of paper with matching images and glue them together, leaving the other end of the thread between those two papers. And ta-dah, this is how easily you can make your own teabags.

Tässä jotain lainauksia ja mietelauseita, joita itse pistin pussien päihin. On totta, että kaupasta ostetut teepussit ovat varmasti nätimpiä ja siistimpiä, mutta eikö nää nyt ole ihan supersöpöjä ja ajatuksella tehtyjä? Ei kukaan ilahdu, jos ostat lahjaksi valmiin paketin teetä kaupasta, mutta nää saattaa ilahduttaa aika paljonkin. Voit laittaa mietelauseen tilalle vaikka tulostetun kuvan itsestäsi, sydämen, tähden tai jotain jouluun liittyvää - vain mielikuvitus on rajana. Kuvia käyttäessä muistathan vain peilata kuvat ensin koneella, jotta saat vastakappaleet!

Joululahjojen teko on nyt siis alkanut ja nää sai kunnian olla mun ensimmäiset valmiit! Ja muistutuksena vielä, että kuvissa käytetty teepussi oli ensimmäinen, jonka tein, joten niistä lopuista tuli mielettömän paljon siistimpiä ja kauniimpia, haha.

Remember to mirror the pictures on your computer to get perfect counterparts! I used a lot of quotes, especially ones that I found somehow related to the person who received this gift. And by the way, this teabag I used in the step-by-step pictures is the first one I made. I swear the next ones turned out way prettier and cleaner!