♣ Jump in and rush the waves

Koulu, kylmyys, draama ja stressi unohdettu. Edessä vapautta, unta, uusia kokemuksia, lämpöä, aurinkoa, ystäviä ja uusia tuttavuuksia. Bilettämistä, ulkomaanmatkoja, mökki-iltoja, festareita. Seuraavina kuukausina mua on harvinaista nähdä ilman, että hymyilen - kesä on mun aikaa. Kesällä mä oon onnellisempi kuin ikinä muulloin. Mahtavaa kesälomaa ihan jokaikiselle.

Mitä vaan voi tehdä, maailma edessä avoin, elä.

♣ Rakkautta ilmassa

Taas kevyesti kuvallinen lista pienistä asioista, joihin mä oon tällä hetkellä rakastunut aivan laittoman paljon. Kesä tuo selkeesti mulle mukana ties millasta outoa inspiraatiota ja iloa. 

♣ Happiness isn't hard to find.

Väittäkää mulle, että tässä maailmassa on muka mahdotonta olla onnellinen. Mä en vaan usko sitä.

Oon viimesimmän viikon taas entisestään keskittynyt pieniin onnen asioihin, ja mennyt vaan entistä kauemmaksi ymmärtämästä sitä, miten tässä maailmassa muka edes voi olla epäonnellinen. Oonks mä muka ainoa, joka rakastaa niin sadetta, auringonpaistetta kuin tuulisuuttakin; joka vihaa kevättä mutta on niin onnellinen että se on vihdoin täällä; ja ennen kaikkea joka nauraa silloin, kun vituttaa.

Oon saanut naapuruston stalkkerin maineen tässä viikon aikana roikkuessani pihalla ja ikkunassa jatkuvasti kameran kanssa - mutta hei, se on ollut sen arvoista. Pahoittelen, että tuossa videossa löytyy myös mun vastaherännyt meikitön naama sekä näkyy hillitön kameran laatu sekä mun vakaa kamerakäsi. Pistin myös pari vanhaa videota (Pipefest ja Pariisi) piristämään edes hetkeksi tätä randomvideoiden sekasortoa.

Sulavaa lunta, aurinkoa, plusasteita, naurua, aikasia ja myöhäsiä aamuja, ihmisiä, muistoja, kaikkee kaunista. Siis mitä? Miten niin on muka mahdollista olla epäonnellinen?

♣ Find how to turn things around - now things are looking up

Ootteko koskaan kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka paljon helpompaa koulunkäynti on, kun oikeasti vaan malttaa mennä nukkumaan tarpeeks ajoissa? Kun aamulla ei tarvii nousta ylös kirveen avulla, ei myöskään päivää tarvii viettää näkymätön pistooli ohimolla.

Tällä hetkellä elän lukiolaisen kamalinta mahdollista arkea: koeviikkoa. Mikä yllättävää, mua ei kuitenkaan ole ahdistanut tai vituttanut missään vaiheessa pänttäämistunteja. Sen sijaan oon ollut ihan superonnellinen siitä, että tänään aivan perseelleen mennyt ruotsin koe on sentään takanapäin ja koeviikosta on jo 20% ohi. Välillä pitää kokea jotain vähän kamalampaakin, jotta osaa arvostaa niitä hyviä asioita, joita tapahtuu. Lisäks mulla on ollut koko viikon sellanen fiilis, että mun kunto on romahtanut, koska viime maanantain juoksulenkillä pääsin kahden kilometrin etapille asti, kunnes olo alko hipomaan jäätävän darran oireita ja mun oli pakko lopettaa. Eilen kuitenkin kävin juoksemassa viis kilometriä ihan kevein askelin, joten tänään on ollut ihan mahtava fiilis.

DIY- ja niiteilläleikkimisinspiraatiot on taas jostain tunkeutunut mun pään sisään ja eilen tuunasin ite sellasen kahden sormen niittisormuksen. Kaukaa katottuna se on tosi nätti ja kaikkea, mitä oon koskaan halunnut. Läheltä se näyttää enemmän niitti-liima-muovi-teippi-sotkulta. Jospa mä vähän kaunistelisin sitä, tuunailisin muuta hauskaa ja tekisin taas pientä DIY-postausta parin päivän päästä.