♣ I know you're somewhere out there, somewhere far away

Talking to the moon, trying to get to you.

In hopes you're on the other side, talking to me too.

Or am I a fool who sits alone talking to the moon?

Mä en vaan voinut vastustaa kiusausta tehdä toista kuupostausta, kun kuuntelin pitkästä aikaa ton Bruno Marsin biisin. Poikkeaahan tää sentään ensimmäisestä eri kuvakulmilla ja lähes puolet pienemmällä kuulla, haha. Ekaan kuunmuokkauspostaukseen pääset tästä.

♣ Slowly breaking through the daylight

Olen viimeviikot elänyt sellaisessa harhaluulossa, että elämme vielä masentavan ja suupieliä alaspäin vetävän talven synkimpiä ja kamalimpia hetkiä. Toisinsanoen olen siis tainnut kulkea ulkona silmät kiinni. Vasta tänään selaillessani joulu-tammikuun ulkona otettuja kuvia satuin tajuamaan, että maisema on vaihtunut aika radikaalisti. Ehkä se paljon hehkutettu kevät sittenkin on täällä, ehkä enää ei välttämättä tarvitsekaan pelätä kamalia takatalvia ja yllätysminijääkausia. 

 

Fiilistelin sitten kevään alkua paintvelhoilemalla (paljastus: muokkaan varmaan yli puolet kuvistani paintilla) vähän keväisempiä tekstejä näiden tammikuun kuvien päälle. Oli kans mahtava tunne, kun muokkaamisen jälkeen huomasin, että nää biisin sanat olikin ilmeisesti ihan päin persettä (kiitoksia lyrics007.com). Noh, vähän keväisempää fiilistä mä joka tapauksessa tavoittelin, ja vaikka nyt tulikin hieman väkivalloin kohdeltua noita Coldplayn biisin sanoituksia, niin fiilis niissä pysyy silti samana. Sen voimin julkaisen nää kuvat kaikesta huolimatta. Kai tähän loppuun vois toivottaa myös hyvää kevättä kaikille - nyt, kun minäkin vihdoin tajusin tämän vuodenajan koittaneen.

♣ Kuka tunnistaa sankarin?

Varoitus: ei ihan äärettömän vakavasti otettava postaus

Tää tosiaan oli (vähintään mun) bloggaushistorian hölmöin postaus! Tiedän, että teidän päässä pyörii varmaan miljoona kysymysmerkkiä, ois hienoo osata vastata teidän "miksi???"-kysymyksiin, mutta kun mä en itsekään tiedä, että miksi. Biletänkö usein tietokoneen kanssa, harmillisesti en. Juhlistanko monia asioita shampanjalasillisella hiilihapotettua vettä, en oikeastaan. En myöskään kovin usein osta nettisivuille synttärikakkuja saati sitten synttärikortteja taikka puhaltele ilmapalloja ja serpentiiniä, mutta hei, pitihän tällasta nyt juhlia. Vaikka sitten yksin, haha.

Eli jos joku jotenkin onnistui välttymään ymmärtämästä, että tämä blogi viettää synttäreitä, sanon sen varulta vielä selkokielellä: tämä blogi on perustettu tänään tasan vuosi sitten. Oon saanut tästä touhusta paljon enemmän irti, kuin mitä ikinä uskoinkaan. Sain tän blogin kautta kuorittua itsestäni esille hitusen rohkeamman, positiivisemman ja pihimmän DIY-taikurin; löysin uusia vihamiehiä, toisinsanoen HTML-koodeja; sain myös kasattua paljon parempia joululahjoja, koska oli jonkinlainen motivaatio tehdä ne itse. Mul on ollut superhauska vuosi, toivotaan et tää tulevakin vuosi jatketaan samalla kehityslinjalla!

♣ In the Class A Team.

Yks päivä sato mielettömän kauniisti lunta ja the a team soi taustalla, inspiraatio yllätti. Suuria lumihiutaleita ja ihan jumalaisen kauniita lyriikoita. What's not to love?

♣ Moon kuu, heijastus mun tanssii kanssas

 Volat kaakos ikkunat auki. Mä katon kun sä tanssit ja nautit.

♣ Whenever I get sad, I stop being sad and start being awesome.

Mun ensimmäinen kolminumeroinen postaus, jee! Tän upean saavutuksen myötä halusin taas vähän korostaa sitä, mikä on pohjana mun koko blogille - onnellisuutta. Keräsin siis parin päivän aikana pieniä onnellisuuden arvoisia asioita kameran muistikortille ja kokosin niistä tällaisen pienen listan mua piristävistä asioista. Ja ei, lista ei sisällä peruskamaa kuten kaverit, musiikki ja kesä.

Päästin vanhuksen kassajonossa mun ohi ja mua hymyilytti sen hymy loppupäivän ajan. Oon miettinyt pipefestiä ihan hirveästi ja tajunnut, että seuraavan vuoden pipefestiin on enää puoli vuotta jäljellä. Oon käynyt lenkeillä mun koiran kanssa, joka on niin hölmö, että se kantaa aina suussa hirveitä lumipalloja sisälle. Jopa nämä alimman kuvan unelmakengät, joihin mulla ei tule ikimaailmassa olemaan varaa, tekevät mut onnelliseksi. Kai tää on sitä pienestä iloitsemista?

♣ Stairway to heaven

Ennen, kun yhdistin pääni sisällä kaksi asiaa, auringon ja lumen, sain vastaukseksi pelkän lumisokeuden. Vasta lähipäivinä mun erittäin talvivastainen ja kylmäeristetty mieli on avautunut sen verran, että lähdin vapaaehtoisesti kuvailemaan ulos tunnin ajaksi ja itse asiassa opin, että talvihan onkin ihan mielettömän kaunis vuodenaika. Miten kaiken tän kauneuden keskellä muka voi olla surullinen?

♣ How wonderful life is now you're in the world.

Mä oon jotenkin ihan järkyttynyt lähiaikoina, kun oon huomannut, kuinka lähes puolet blogeista täyttyy "mitä toivon joululahjaksi"-kollaaseista. Olenko ihan totta ainoa, joka muistaa oman viimeisimmän lahjatoivelistan olleen sitä aikaa, kun lahjatoiveet vielä ympyröitiin toys'r'usin tai BR-lelujen kuvastosta? En väitä, että tosiasiassa ois mitään väärää toivoa joululahjoja vielä lähemmäs parinkympin ikäisenä, mutta mun mielestä joulun tunnelmaa vaan pilaa just nää "tänä jouluna suutun, jossen saa iPhonea, uggeja, onepieceä, uutta läppäriä sekä järkkäriä"-asenteet.
Joulussa just on nimenomaan niin parasta se, että kaikki saa olla yhdessä, yleensä kun on vielä mielettömän mukavaakin, jos muistaa jättää stressin huomiotta. En enää tän ikäsenä oikein käsitä tuota materista käsitettä, ekana joulusta mulla itelläni tulee mieleen kuumat kaakaot, joulukortit, itse lahjojen tekeminen muille sekä joulun ajan "hyvät teot". Ajattelin esimerkiksi vähän ajan päästä käydä ostamassa halpoja patukoita kaupasta ja jakaa niitä koulussa kavereille, puolitutuille ja mukaville ihmisille. Multa se vaatii niin vähän vaivaa, mutta saattais piristää jonkun toisen päivää ihan huomattavankin paljon. Ainakin Jyväskylä on varustautunut tunnelmaan miljoonilla jouluvaloilla, jotka mua inspiroi ihan mielettömästi. Koittakaa tekin ihan oikeesti nauttia tästä ajasta ja tunnelmasta miettimättä sitä jumalatonta materiapuolta, sillä tätä joulun fiilistä - niin stressaavaa kuin se onkin - saa kuitenkin kokea vain kerran vuodessa.