♣ Broquet

Mun faijalla oli synttärit vähän aikaa sitten, ja kun kysyin häneltä, mitä hän haluaisi lahjaksi, vastaus oli kylmä "en yhtään mitään." Syy löytyi siitä, että faijan mielestä hänestä oli nyt tullut niin vanha, ettei hänen synttäreitä olisi syytä enää juhlia laisinkaan. Aluksi halusin arvostaa hänen synttäritoivettaan, mutta lopulta tajusin, että vaikka hän ei lahjoja haluaisikaan, ainahan synttärisankarille voi kukkia antaa, eikö? Faija sanoi "toki". Eli vihreä valo annettu, jes.

Onneks mä oon paljon ovelampi kuin uskoisikaan.

My Dad had his birthday a little while ago, and when I asked him what he wanted to receive as a gift he answered: "absolutely nothing." The reason was that the thought he was getting so old that his birthday shouldn't be celebrated anymore. At first I wanted to respect his birthday wish, but lastly I realized that even though he doesn't want gifts, you can still receive flowers on your birthday, right? He said "yeah, sure". Green light. Yes.

Luckily I'm sneakier than that. 

Oon varma, että monet teistä on tuttuja termin broquet kanssa, eli yleensä miehille tehtyjen kukkakimppujen, miehet kun ei yleensä kukista hirveästi välitä. Kimppu on yleensä täytetty lahjakorteilla, raaputusarvoilla, limsalla ja tupakalla tai alkoholilla. En tehnyt mitään eri tavalla - halusin vain näyttää oman versioni broquetista ja jakaa pari vinkkiä samalla.

Yleensä broquetit kasataan lasimaljakkoon tai oluttuoppiin, mutta mä käytin niin paljon rahaa jo "kukkiin" yksinään, etten millään viittinyt ostaa kallista lasimaljakkoa, jota faija tuskin koskaan edes käyttäisi. Tämän takia palkitsin itseni Pepsitölkillä, juotuani sen pesin sen ja leikkasin irti koko päällimmäisen osan. Varmista, ettei reunoille jää teräviä osia (jos jää, niin taivuta ne tölkkiä vasten pihdeillä) ja täytä tölkki styroksilla tai muulla pakkausmateriaalilla.

I bet many of you are familiar with broquets, bouqets made usually for males since they don't really care about flowers. The bouqet is usually filled with gift cards, scratchcards, candy, soda and cigarettes or alcohol. I did nothing different here - just wanted to show you my version of a broquet and share a few tips as well.

Usually broquets are assembled in a glass vase or a beer pint, however I spent so much money on the "flowers" alone that I really didn't want to buy an expensive glass vase that my Dad wouldn't probably ever even use. That's why I rewarded myself with a can of Pepsi and after I'd drank it, I washed it and cut out the entire top part. Make sure there's no sharp edges left on the can (if there are, just bend them in the opposite direction with pliers) and stuff the can with styrofoam or other packaging material. 

Seuraavaksi sun pitäisi löytää itsellesi pitkiä, puisia grillitikkuja, teippiä sekä tottakai tavarat kimppua varten. Käytä ihan naurettava määrä teippiä varmistaaksesi, että jokainen tavara pysyy juuri siinä, missä niiden pitäisikin pysyä.

Ja nyt, nyt on aika uhmata painovoimaa. Aluksi saa päähäsi edes jonkinlainen käsitys siitä, millaiseen järjestykseen tuotteet haluat kimppuun, ja sitten vain ala tökkimään niitä paikoilleen. Varmista, että paino on jakautunut tasaisesti jokaiseen suuntaan (mun tapauksessa paino oli aina hieman takana, ette voi edes kuvitella, kuinka monta kertaa koko juttu kaatui ja jouduin kasaamaan kaiken uudestaan). Ja nyt oletkin valmis!

Next you should get yourself some long wooden barbecue sticks, tape and, of course, the items for your broquet. Use a ridiculous amount of tape to ensure that each and every item stays where it should stay.

Now it's time to defy gravity. First have an idea in your head about the way you want the items to be located in the bouqet, and then just start poking them into place. Make sure the weight is equally on each side (mine had most of its weight always on the back, you cannot even imagine how many times it fell and I had to reorganize the whole bouqet). And... You're all done!

Noh, tää projektihan näyttää helpolta, mutta se on aivan kaikkea muuta. Mä käytin kokonaisen teippirullan ja silti kevyimmätkin tavarat, kuten proteiinipatukat, valuvat aina grillitikkua pitkin. Loppujen lopuksi, sä tosiaan taistelet painovoimaa vastaan teipin voimin. Eikä se edes ole vaikein osuus - vaikein osuus on epäilemättä koko kimpun sanomalehteen kääriminen. Joka tapauksessa uskon, että pääsin ihan hyvään lopputulokseen ja tiedän kyllä, että faija tulee olemaan sekä iloinen että yllättynyt.

Niin, ja vielä loppuun lista asioista, joita mä käytin "kukkina" matkustelua, telttailua, saunaa, liikuntaa, hopeatoffeeta, lakritsia ja alkoholia rakastavan isäni kukkakimpussa: kalorittomia palautumisjuomia, kolme miniviinapulloa, kaks sporkia, matkakokoinen käsidesi, kolme kukkaa tehtynä hopeatoffeista, neljä pulloa saunatuoksuja sekä lakritsinmakuisia proteiinipatukoita.

Now, this project does look easy, but it's everything other than that. I used a whole roll of tape and still even the lightest items like protein bars keep sliding down the barbecue stick. After all, you are fighting against gravity with tape. And that's not even the hardest part - the hardest part is wrapping the whole thing in newspaper. Anyway, I think I did good and I know my Dad will be surprised and glad. 

Oh, and my list of things I used as flowers for my Dad who loves sauna, excercise, this candy called silver taffy, liquorice, liquor, traveling and camping: non-calorie recovery drinks, three mini bottles of liquor, two sporks, a travel-size hand sanitizer, three flowers made from silver taffy, four bottles of sauna scents and three liquorice flavored protein bars.

♣ Two whole years

Ootteko seurailleet mun blogia jo vuoden? Jos niin, muistatte varmaan > mun blogin ensimmäiset synttärit. < Osa ei siis varmaan hämmenny tästä postauksesta lainkaan, vuotta tuoreemmat lukijat taas varmaan pitää mua hulluna. Siispä tsekatkaa myös äsken linkitetty ekan vuoden synttäripostaus ja yrittäkää vaan ymmärtää, että tää, siis tietokoneen kanssa juhliminen, on - surullista kyllä - mulle vain jokavuosittainen juttu.

Tänä vuonna mentiin kevyellä havaijiteemalla Enjoy the momentin kaksvuotissynttäreillä. Saan kaivella vielä kolmen kuukauden päästä tota confettia näppäimien välistä pois ja toipua siitä, että laitoin pitkästä aikaa kuvan myös kirjoittajasta blogin takana johonkin postaukseen. Anyway, vielä ei tarvitse miettiä tai katua, vaan iloita näistä synttäreistä ja toivoa tulevaksi vielä vähintään yhtä vuotta!

♣ Painting flowers

Mun piti väsäillä 60 vuotta täyttävälle tädilleni kriteerien mukaisesti kaunis ja yksinkertainen synttärikortti. Ehdinkin tuijottaa tyhjää, valkoista korttipohjaa pari päivää turhautuneena, kunnes luovutin ja päädyin siihen perinteiseen - ruusuihin. Lähtökohtina ja ennakkoaavistuksina ajattelin lopputuloksen olevan kliseisen valmiskorttimainen, mutta tästä tuli kuitenkin jollain tavalla niin kivan klassisen kaunis kortti, että mun on pakko esitellä se täällä blogissa.

Taiteilin pari kuukautta taaksepäin viimeisimmän nokia casen, joka sisälsi nättejä ruusuja. Vaikka nokia case on kyllästymissyistä jo mennyttä, yritin muistella ruusujen ulkonäköä ja jaljitellä ne pahville. Sitten aloinkin rohkeasti lisäilemään valkoista, perään eri punaisia ja lopulta mustaa. Ihan viimeiseksi vielä piirsin normaalilla tussilla terälehtien ääriviivat selvemmiksi ja leikkasin ruusut irti.

Mun on pakko myöntää, että mä en tosiaan osaa maalata. En oo ikinä osannut häivyttää sävyjä kunnolla, sillä vaikka rakastan maaleja ja maalaamista, ne eivät pidä minusta. Nää ruusut on eka maalausprojekti ikinä, josta oon saanut olla ylpeä!

Selailin maalipinnan kuivuessa myös aikakauslehteä, ja yhdellä sivulla tuli vastaan jonkun rannekellon mainos. Mainoksessa oli tosi siisti valkomusta kuvio, jota repäisin viipaleen irti ja lätkäisin kortin päälle. Sitten liimailin ruusut paikoilleen ja yritin epäonnistuneesti jäljitellä jotain nättiä kaunokirjoitusta.

Mitäs mieltä te ootte? Intoilenko turhaan onnistuneista ruusuista, vai piileekö mun sisällä salainen taitava maalailija?

♣ Kuka tunnistaa sankarin?

Varoitus: ei ihan äärettömän vakavasti otettava postaus

Tää tosiaan oli (vähintään mun) bloggaushistorian hölmöin postaus! Tiedän, että teidän päässä pyörii varmaan miljoona kysymysmerkkiä, ois hienoo osata vastata teidän "miksi???"-kysymyksiin, mutta kun mä en itsekään tiedä, että miksi. Biletänkö usein tietokoneen kanssa, harmillisesti en. Juhlistanko monia asioita shampanjalasillisella hiilihapotettua vettä, en oikeastaan. En myöskään kovin usein osta nettisivuille synttärikakkuja saati sitten synttärikortteja taikka puhaltele ilmapalloja ja serpentiiniä, mutta hei, pitihän tällasta nyt juhlia. Vaikka sitten yksin, haha.

Eli jos joku jotenkin onnistui välttymään ymmärtämästä, että tämä blogi viettää synttäreitä, sanon sen varulta vielä selkokielellä: tämä blogi on perustettu tänään tasan vuosi sitten. Oon saanut tästä touhusta paljon enemmän irti, kuin mitä ikinä uskoinkaan. Sain tän blogin kautta kuorittua itsestäni esille hitusen rohkeamman, positiivisemman ja pihimmän DIY-taikurin; löysin uusia vihamiehiä, toisinsanoen HTML-koodeja; sain myös kasattua paljon parempia joululahjoja, koska oli jonkinlainen motivaatio tehdä ne itse. Mul on ollut superhauska vuosi, toivotaan et tää tulevakin vuosi jatketaan samalla kehityslinjalla!

♣ 3D

Yksi bisnes, jota en ole koskaan ymmärtänyt, on kaupasta ostettavat synttärikortit. Ellei niihin skriivaile jotain sydäntäriipaisevan koskettavaa runoa, huonoa läppää tai muuten vaan kivaa tekstiä, niin eikös ne yleensä lennä roskiin heti vastaanottamisen jälkeen? Tän takia en ole elämäni aikana varmaankaan kertaakaan ostanut valmiskorttia, vaan mun alaa on enemmän taiteilla niitä itse. 

Taiteilua tämän uusimman kortin kanssa on ainakin tarvinnut - väsäsin nimittäin mun 18 vuotta täyttäneelle kaverille kortin, johon enää ei ihan normaali korttipohja riittänytkään. Ideointivaiheessa ainoa ajatus oli, että halusin jotain joka... no, erottuu.

Mun oli totta kai pakko lisäillä hieman alkoholin makua korttiin, koska synttärisankari kuitenkin täytti kahdeksantoista. Tulostin Alkon sivuilta noita pulloja, liimasin ne pahville ja leikkasin irti. Laitoin niitä ja erivärisistä papereista leikattuja ilmapalloja osan korttiin kiinni, osan alle taas palan pahvia, jolloin koristeet olivat hieman eri korkeuksilla.

Lopuksi teippasin kortin reunoihin langanpätkät, joihin taas kiinnitin oranssista paperista leikattuja kolmioita ja kirjoitin jokaiseen kolmioon yhden kirjaimen muodostamaan sanat "paljon onnea". 

Ja tällainen siitä valmiista kortista tuli. Teen tällaisen ihan varmasti joskus vielä uudestaan, koska tää on niin erilainen kortti, näitä ei ihan jokaisesta cittarin ja prisman korttihyllystä löydy ja tää oli kuitenkin ihan superhelppo tehdä. Okei, ehkä jokaisella kerralla en vaan ota noita Alkon pulloja mukaan, mutta nehän nyt voi korvata ihan millä tahansa muulla. Seuraavalla kerralla lisään myös noita ilmapalloja paljon enemmän tuomaan vähän lisää väriä. Mut mitäs te diggailette - tällainen vai kaupan valmiskortti mielummin?

Ps. Naturalshopin arvonta on päättynyt ja voittajaksi päätyi osallistuja nimimerkillä millla.! Voittajalle on laitettu sähköpostia.