♣ Bubbles, berries and ice

Mä työskentelen marjabisneksessä ja kiitos henkilökunta-alennuksien tuon kotiin enemmän marjoja kuin kukaan on kykeneväinen syömään. Nyt olenkin ikuisessa kiitollisuudenvelassa vanheneville marjoille, sillä ne inspiroivat - ja pakottivat - minut keksimään fiksun tavan käyttää niitä ja kiitos sen päädyin näihin: kauniisiin, herkullisiin jäihin, joita voi käyttää myös juomasekoittimina.

I work in the berry business and thanks to my employee discount I bring home berries way more than anyone can eat. Now I'm in eternal debt to expiring berries, because they inspired - and forced - me to create a clever way to use them and thanks to that I came up with this: beautiful, delicious ice that doubles as a drink stirrer.

Voisin sanoa, että tämä on helpoin DIY ikinä. Sun täytyy ainoastaan täyttää jääpalamuotti marjoilla, peittää marjat vedellä ja antaa jäätyä. Ja lopputuloksena on jotain niin nättiä, että mä vaan valokuvailin niitä aivan kikseissä puoli tuntia.

I could say that this is the easiest DIY ever. All you need to do is to fill an ice cube tray with berries, cover the berries in water and let them freeze. And the ending result is something so pretty that I honestly spent half an hour photographing the damn things. 

Spriten juominen ei ole koskaan ollut näin hauskaa ja vaikka marjoista liukeneekin hieman makua, koko juttu on entistä parempaa, kun sekaan kaataa hieman Smirnoff blueberryä.

Drinking Sprite has never been this much fun and though the berries release a tiny amount of flavor, the whole thing is even better when you pour in a little bit of Smirnoff blueberry.

Mä en oikeasti osaa edes kuvailla, kuinka nättejä nää mun mielestä on. Kuplia, marjoja ja jäitä, selkeesti ihan voittamaton trio.

I seriously cannot express how pretty I think these are. Bubbles, berries and ice, clearly an invincible trio. 

♣ The cutest fucking thing ever

Tarkoitan siis; the cutest and the easiest fucking thing ever. Ystävänpäiväks taiteilin mäkkärin ketsuppikuppeihin suklaamuffinseja, mutta harmillisesti muffinsivuokien tapaan varastettuja ketsuppikuppeja ei ole saatavilla kivoissa eri kuoseissa ja väreissä. Tämän vuoksi järjestämissäni ystävänpäivän bileissä sinne tekemäni 55 minimuffinsia saivat kaverikseen jokainen oman sydämensä. Koristelu on hauskaa, nopeaa, helppoa, vaivatonta, söpöä, lähes ilmaista - eli täydellistä.

Lahjanarun ja niittien yhteistyöllä tämäkin projekti on valmis sekunnin murto-osassa. Voit myös käyttää vaikka joka muffiniin eriväristä lahjanarua ja tuoda pöytään punaisuuden lisäksi hieman muitakin värejä.

Mitä mieltä? Tekivätkö nämä pikkuiset sydämet mun suklaamuffineista juuri ystävänpäiväpöytään sopivat?

♣ Tyrkisk love

Mun kiintymyskiikarit on saanut kaksi uutta kohdetta: ensinnäkin temperoinnin ja toiseksi valkosuklaan ja turkinpippurin sekoituksen. Joulun alla on aina superjees kehitellä kaikkea uutta ja siistiä keittiössä, tällä kertaa laitoin käyttöön kaapin perältä löytyneet turkinpippurirakeet. 

What's needed: piparimuotteja (tai voihan näitä suoraan leivinpaperillekin esim. tulitikulla muotoilla, tein itse molemmilla tekniikoilla), turkinpippurirouhetta ja valkosuklaata. Ja toki jonkinlainen lämpömittari temperointiin (mä käytin lihamittaria, hups... mut hyvin sekin toimii!). Temperoinnin ohje tästä, se muuten on superyksinkertaista enkä ymmärrä, miksen oo koskaan ennen temperoinut suklaita. Nyt tällä ekalla yrittämisellä musta tuli todellinen temperointi-intoilija ja en enää ikinä, ihan totta ikinä tee mitään suklaahärpäkkeitä temperoimatta niitä. En ois ikinä kuvitellut, että yleensä niin vaikea ja vittumainen suklaa ihan oikeasti muuttuu ystävälliseksi ja helposti käsiteltäväksi, kun sitä lämmittää ja jäähdyttää pariin kertaan. Mutta niin siinä vain kävi, siispä hurraa temperointi!

Ohjeet näihinkin ovat niin yksinkertaiset, että saa olla vähän häiritsevän sulonen vajukki, jos näitä ei jollain tavalla handlaa. Suklaa temperoidaan, valutetaan muotteihin (tai leivinpaperille johon se muotoillaan), päälle ripotellaan turkinpippurirouhetta ja sitten annetaan suklaan kovettua. Kun suklaa on kovaa, palat irrotellaan varovasti leivinpaperista ja muotista ja ne ovat valmiita syötäviksi. Ja on muuten ihan hiton hyviä!

Samaa konseptia voi käyttää moniin eri makuihin ja tehdä esimerkiksi maitosuklaapaloja, joiden päällä on piparmintturouhetta tai jotain muuta jouluista. Taivas on rajana, siitä vaan keittiöön yrittämään ja helpon prosessin jälkeen ennen kaikkea nauttimaan ihan äärettömän hyvistä suklaapaloista.

♣ Mini cupcakes? As in the mini version of regular cupcakes? Which is already a mini version of cake? Honestly, where does it end with you people?

Toi otsikko on ihan harvinaisen ja laittoman totta, mutta voi taivas, että ne on sulosia. Siinä mun tekosyy näiden minimuffinsien tekemiselle, suloisuus. Eihän niillä ole mitään hyödyllistä merkitystä eikä ne ole mitenkään tavallista muffinia maistuvampia, mutta kyllä ne on miljoonasti sulosempia.

Joskus 2010 tienoilla mulla oli ihan mieletön leipomisvaihe, leivoin about 5-8 kertaa viikossa erilaisia muffineja, kakkuja ja keksejä. Tää oli kyl selkee salaliitto äidin ja veljen rantakuntoa kohtaan, ite kun mä en koskaan syö mun itseleipomia juttuja... Noh, anyway, tona vuonna halusin aina kokeilla minimuffineja. Aina kaupassa käydessä sain kuitenkin pettyä, sillä minimuffinivuoat on aivan naurettavan kalliita. Vaikka mulla upposkin satoja euroja muihin muffinsivuokiin, raaka-aineisiin ja uusiin välineisiin, oli se joku femma minimuffinsivuoista jo ajatuksena ihan mahdoton. Nyt kuitenkin törmäsin pinterestissä ideaan käyttää ketsuppikuppeja, ja mun oli pakko heti ottaa idea käytäntöön.
Olin innoissani et mun hassu unelma kolmen vuoden takaa oli vihdoin toteutumassa ja säntäilin lähimpiin mäkkäreihin nyysimään laukun täyteen ketsuppikuppeja (mä kun en syö mäkissä ja näinollen käytä niitä ketsupille koskaan, niin tein sellasen johtopäätöksen, että mulla on oikeus ottaa niitä pari sit muihin tarkotuksiin). Tein mansikkatäytesuklaasta perus muffinsitaikinan ja lätkin ketsuppikuppeihin ja laitoin parisataa-asteiseen uuniin ja tarkkailin, että milloin ne olivat valmiita. Lopulta kuorrutin omituisella itsekeksimällä överimakealla suklaakuorrutteella.

Ja ne on niin söpöjä, että voisin tuijotella niitä ikuisuuden.
PS. Älkää huoliko - niin omituinen ja tyyliä vaihteleva kun mun blogi onkin, ruokablogia en tästä aio tehdä (ainakaan näillä näkymin, haha!).

♣ DIY push up popsicles

Voisin tehdä jotain harvinaista mun blogissa ja jakaa kerrankin jotain ajankohtaista ja hyödyllistä DIY-vinkkiä. Jännää, eikö?

Nimittäin ihan äärettömän ihanien kesähelteiden saapuessa mun oli pakko tehdä DIY-mehujäitä! Perusmuoviset mehujäämuotit on kuitenkin ihan tylsiä, ja yleensä mehujäät tehdään kotona pelkästä mehusta, jolloin yleensä käy niin, että se mehu imetään pois ja jäljelle jää pelkkä jäätelön muotoinen jääkimpale. Nää  mun versiot on kuitenkin (semisti) terveellisiä ja ihan järjettömän hyviä!

Olinkin luovalla päällä ja keksin ihan vallankumouksellisen tavan tehdä mehujäitä. Löysin Tiimarista tollasia omituisen paksuja pillejä, joista mun mielestä sais just sopivankokosia mehujäitä sellaseen pieneen viilennykseen tai janoon. Ostin pillit, kotona otin sytkärin toiseen käteen ja pihdit toiseen käteen ja mehujäiden valmistusoperaatio sai alkaa.

Pillit siis puristetaan pihdeillä kiinni pillin toisesta päästä, jonka jälkeen liekkiä yksinkertaisesti pidetään pillin suulla hetken aikaa. Sivut sulavat yhteen ja pillistä tulee vedenpitävä. Ihan naurettavan helppoa, kivaa ja yksinkertaista!

Punaisiin pilleihin tein vadelmamehujäitä jäisistä pakastevadelmista, spritestä sekä tosi pienestä määrästä sokeria. Vihreet pillit taas saivat muovata päärynämehujäitä samalla reseptillä; säilykepäärynällä, spritellä ja taaskin pienellä määrällä sokeria. Heitin ainekset blenderiin, kaadoin toisesta päästä suljettuihin pilleihin, tartuin täytettyjen pillien avonaisesta päästä pihdeillä ja poltin tämänkin pään kiinni. Ja - obviously - heitin lopuksi pakastimeen.

Ja sitten kun nämä haluaa syödä, ei tarvitse kuin leikata pillin päästä parin millin mittainen pala pois ja painaa alhaalta pillistä, jolloin mehujää nousee ylös ja se on helppo syödä. Jeejee! Nää oli ihan superkivoja ja hauskoja, ja kun nää pesee, niin näitä voi käyttää vielä seuraavat 20 kertaa - ne vain lyhenee joka kerralla sen pari milliä.

PS. Voi taivas et mä oon onnellinen, että kesä on täällä! Kesä on niin mun vuodenaika, on jo ihan huolestuttavaa kuinka paljon mua nykyään hymyilyttää. Jo pelkästään se piristää, että hupparin hihat saa kääriä ylös, koska on lämmin.♥